Yksinasuvat ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää yksinasuvien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Päätarkoituksena on yksinasuvien inhimillisen ja tasavertaisen elämän toteutuminen yhteiskunnassa. Erityisesti yhdistys pyrkii estämään ja ehkäisemään sosiaalisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä aiheutuvia haittoja. Yhdistys edistää yksinasuvien perusturvallisuutta, keskinäistä yhteistoimintaa ja kannustaa omaehtoiseen kansalaistoimintaan.

Vuonna 2019 yksinasuvia oli Suomessa 1 221 456 ​henkilöä ja asuntokunnista lähes 45 % oli yhden hengen asuntokuntia (Tilastokeskus 2019). Suurista luvuista huolimatta yksinasuvien taloudellinen asema ei ole yhdenvertainen suhteessa parisuhteessa eläviin. Yhteiskuntaa rakennetaan edelleen valtaosin kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn mukaisesti, vaikka yksinasuvia on asuntokunnista lähes puolet - ja suurimmissa kaupungeissa jo yli puolet.


Miten toimimme käytännössä?

Yhdistystyötä tehdään vapaaehtoispohjalta.

  • Teemme aloitteita ja esityksiä
  • Annamme lausuntoja
  • Järjestämme neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia sekä keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia
  • Osallistumme yksinasuvien kannalta merkittäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin
  • Toimimme yhteistyössä toimintamme kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa


Tutustu yhdistykseen ja tule mukaan vaikuttamaan!

Ajankohtaista yksinasumisesta: 


Sinkkuelämisen trendi näkyy eriarvoisuudessa - parisuhteessa elämisellä on luultua suurempi yhteys tuloeroihin 

Pariutuminen on merkittävämpi tekijä kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa kuin se, kenen kanssa pariudutaan, kertoo tuore tutkimus. Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeessa valmistuneen tutkimuksen perusteella sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä liian pienelle huomiolle eriarvoisuuskeskustelussa.

Aiemmassa keskustelussa on korostunut parisuhdevalikoitumisen, eli kumppanin valikoimisen merkitys. Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ja akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen kävivät läpi viime vuosien tutkimusta, jonka perusteella näyttö sille on kuitenkin heikkoa.

Uusissa havainnoissa erottuvat kuitenkin sinkkuuden yleistyminen ja sinkkuuden kaaren pidentyminen.

- Tulojen eriarvoisuuden kannalta ei niinkään ole merkitystä sillä, kenen kanssa pariudutaan. Halusimme selvittää, miksi näin on. Tärkeämpää näyttäisi olevan, mennäänkö parisuhteeseen ylipäätään ja pysytäänkö siinä. Jaetun jääkaapin edut ovat tulojen näkökulmasta selvät, mutta se, kenen kanssa se jaetaan, ei juurikaan merkitse tältä kantilta, Erola sanoo.

Miesten kohdalla vahvimmin eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä ovat oma työllisyys sekä koulutus. Naisilla sinkkuus kuitenkin korostuu enemmän ja miehilläkin se on merkittävä selittävä tekijä.

- Olemme ehkä aiemmin hypänneet sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa suoraan siihen, että valmiiksi varakkaiden ihmisten pariutumisen on pakko vaikuttaa merkittävästi eriarvoisuuteen. Samalla on jäänyt huomaamatta suurempi muutos väestössä, eli sinkkuus ilmiönä ja sen mahdolliset vaikutukset eriarvoisuuteen, Erola jatkaa.

Naisten keskuudessa parisuhteen sekä työllisyyden yhteys tuloeroihin vahvistui 1990-luvun mittaan käsi kädessä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen työllisyyden merkitys kuitenkin tasaantui, kun taas parisuhteen merkitys jatkoi kasvuaan. Koulutuksen merkitys puolestaan kasvoi hitaasti vuoteen 2005, minkä jälkeen parisuhteen, työllisyyden ja koulutuksen merkitykset ovat olleet lähekkäin.

Miesten keskuudessa muutokset eriarvoisuudessa ovat selkeässä kytköksessä muutoksiin työllisyydessä. Naisilla sen sijaan parisuhteessa eläminen oli vahvin tulojen eriarvoisuuden muutokseen liittyvä tekijä, joskin työllisyyden merkitys oli suurin piirtein samalla tasolla.

Lue lisää tutkimuksesta Turun yliopiston tiedotteesta ja tutkimusjulkaisusta


Yhteishyvä antaa puheenvuoron yksinasuville suomalaisille – tutustu uusimpaan lehteen

Yksinasuvat eivät ole kokoelma yksilöitä, jotka voitaisiin niputtaa yhteen. Yksinasuvat ovat kaikenikäisiä ja edustavat eri siviilisäätyjä, he asuvat kaupungeissa ja maalla. He voivat pääosin yhtä hyvin kuin muukin väestö, mutta heidän asemassaan on myös epäkohtia. Uusimmassa Yhteishyvässä ääneen pääsevät yksinasuvat. 

https://yhteishyva.fi/artikkeli/yhteishyva-antaa-puheenvuoron-yksinasuville-suomal/1jXwdUYL2lrculKlX6MmY5

Liikkumisrajoitukset koskevat ankarimmin yksinasuvia 

Yle uutisoi 30.3. yksinasuvien tilanteesta koskien liikkumisrajoituksia. "Minulla ei ole autoa, mökkiä, kumppania tai lemmikkiä, niin mihinkään ei pääse" tiivistää Ylen haastattelema Mariam Umor, 28.

https://yle.fi/uutiset/3-11860402

Ylen Ykkösaamu haastatteli Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eevaa sekä yhteiskuntapolitiikan tutkijatohtori Tiina Sihtoa Jyväskylän yliopistosta keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021. 

https://areena.yle.fi/audio/1-50748800


Ajatuksia kaupungista - podcast kaupungin suunnittelusta, rakentamisesta, valtarakenteista ja arkkitehtuurista. Keskiviikkona 17. maaliskuuta ilmestyneessä jaksossa käsitellään yksinasumista. Yksinasuvia on Suomessa yli 1,2 miljoonaa. Helsingissäkin 49 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Miten yksinasuvien suuri osuus otetaan huomioon asuntopolitiikassa? Keitä yksinasuvat ovat? Yksinasuvien tilannetta valottaa Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva.

Jakso SoundCloudissa: https://soundcloud.com/ajatuksiakaupungista/4-yksinasuvat


Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta?

Ei ole yllättävää, että yksin asuvat eivät näy korona-ajan suosituksissa, sillä yksin asumiseen liittyvät kysymykset unohtuvat usein niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoEAgeCare) tutkijatohtori Tiina Sihto Tampereen yliopiston julkaisemassa Alusta! -lehdessä. 

"Yksin asumista koskeva julkinen keskustelu keskittyy usein yksin asumisen ongelmiin ja riskeihin sekä kasautuvaan huono-osaisuuteen. Yksin asuvat taloudet ovat monessa mielessä muita kotitalouksia sosiaalisesti ja taloudellisesti haavoittuvammassa asemassa (esim. Kauppinen 2014) esimerkiksi pandemian kaltaisen kriisin edessä. Yhden tulonsaajan taloudessa asumismenot vievät keskimäärin suuremman osan tuloista kuin kahden tai useamman ansaitsijan talouksissa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla mahdollisuudet kohtuuhintaiseen asumiseen karkaavat monen yksin asuvan ulottumattomiin.

Yksin asuvista iäkkäistä taloudellisesti haavoittuvimmissa asemissa ovat ne, joiden elämä ei ole noudattanut niin sanottua heterolineaarista elämänkulkua – esimerkiksi koko aikuisikänsä yksin asuneet; avoliitossa olleet, jotka ovat puolison kuoltua jääneet ilman leskeneläkettä; tai avioliitosta eronneet. Pienituloisilla avun järjestäminen voi olla taloudellisesti hankalaa, ja erityisen haastavaan tilanteeseen joutuvat ne, joiden rahat eivät riitä avun hankkimiseen yksityisistä palveluista, mutta joiden toimintakyky ei ole vielä niin huono, että julkisten palvelujen tarpeenarvioinnin kriteerit täyttyisivät. Puolison kanssa asuvat ihmiset puolestaan saavat usein eniten apua ja hoivaa kumppaniltaan.

Ei ole siis sinänsä ihme, että yksin asumisesta tulee ikään kuin yksi huono-osaisuuden kategoria muiden joukkoon. Väitän kuitenkin, että yksin asumiseen liittyvät ongelmat ovat osittain vajavaisen yhteiskuntapolitiikan tulosta."

Lue koko juttu osoitteessa: https://alusta.uta.fi/2021/03/10/yksin-asuminen-pelkkaa-huono-osaisuutta/


”Näiden ihmisten elämäntapa jatkuvasti sivuutetaan” – Asiantuntijat pelkäävät, että liikkumisrajoituksia säädettäessä unohdetaan yksin asuvat ja erilaiset perhemuodot

Helsingin Sanomat uutisoi 10.3.2021 Yksinasuvien tilanteesta koronarajoitusten kiristystessä:

JOPA 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Helsingissä joka toinen kotitalous on yhden hengen talous. Joukossa korostuvat erityisesti nuoret opiskelijat ja vanhukset, joiden arkeen pandemia on vaikuttanut merkittävästi.

”Jos joudutaan siihen, että ulkona saa liikkua ainoastaan yksin tai samassa taloudessa olevien kanssa, kyllä se kertoo, että ollaan tosi pahassa tilanteessa. Tai sitten tätä ei ole mietitty loppuun asti”, sanoo Turun yliopiston professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila.

”Totta kai virusta pitää pelätä ja tehdä kaikkensa, jotta se ei tartu. Mutta yhteenkuuluvuus ja sosiaaliset suhteet kuuluvat ihmisen perustarpeisiin.”

Täydellä eristäytymisellä on tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan voimakkaita terveysvaikutuksia. Ennenaikaisen kuoleman riski kasvaa, samoin onnettomuuksien ja esimerkiksi syöpäsairauksien riski. Suomalaisten yksinäisyyden kokemus on voimakkaasti lisääntynyt korona-aikana. Se ilmenee väsymyksenä ja turhautuneisuutena mutta myös väkivaltana, masentuneisuutena ja myöhemmin mahdollisesti lisääntyvinä mielenterveysongelmina, Junttila luettelee.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007850511.html


Suomessa on yli 1,2 miljoonaa yksinasuvaa, mutta sitä ei uskoisi mediaa seuratessa

Näin kirjoittaa Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eevaa haastatellut Anna-Sofia Nieminen Journalistissa julkaistussa esseessä. Essee käsittelee yksinasumista koskevaa yksipuolista mediakuvaa ja sitä, miten vähän yksinasuminen lopulta mediassa näkyy.

"Lapsiperhe- ja pariskuntakeskeisyys ei tietenkään ole mikään koronauutisoinnin erityispiirre. Poikkeuksellinen tilanne vain toi sen poikkeuksellisen selvästi näkyviin.Kuitenkin yksinasuvia on Suomessa jo yli 1,2 miljoonaa, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Kymmenen viime vuoden aikana määrä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä paitsi 45 – 54-vuotiaissa, kun otetaan huomioon ikäryhmät 16 – 24-vuotiaista ylöspäin. Lukisin paljon mieluummin analyysia siitä, miten tämä muutos vaikuttaa yhteiskuntaamme, kuin toistuvia artikkeleita siitä, että syntyvyys pitää saadaan nousuun. Samalla toivon, että yksinasuvat muistettaisiin arkisissa aiheissa, vaikka lomista kirjoitettaessa."

Pääset lukemaan esseen seuraamalla linkkiä:

https://www.journalisti.fi/artikkelit/2020/9/suomessa-on-yli-1-2-miljoonaa-yksinasuvaa-mutta-sit-ei-uskoisi-mediaa-seurates/

Pienituloisuusindikaattoreita muuttujina Suhteellinen pienituloisuusraja, Tulokäsite, Kotitalouden elinvaihe, Vuosi ja Tiedot


2019

Pienituloisuusaste

60 % koko väestön mediaanitulosta


Käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot)


Kaikki kotitaloudet

12,3

1 Yhden hengen taloudet

27,5

1.1 Yhden hengen taloudet, ikä alle 35 vuotta

34,4

1.2 Yhden hengen taloudet, ikä 35-64 vuotta

20,1

1.3 Yhden hengen taloudet, ikä yli 64 vuotta

29,8

2 Lapsettomat parit

5,0

2.1 Lapsettomat parit, ikä alle 35 vuotta

10,3

2.2 Lapsettomat parit, ikä 35-64 vuotta

3,9

2.3 Lapsettomat parit, ikä yli 64 vuotta

3,3

3 Lapsiperheet

9,7

3.1 Parit, joilla lapsia

8,1

3.2 Yhden huoltajan taloudet

21,1

4 Muut taloudet

7,9

Lähde: (Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 2019)