Yhdistyksen tehtävä

Miten toimimme käytännössä?

Yhdistystyö tehdään pääosin vapaaehtoispohjalta. Hallituksen jäsenet vastaavat hallinnosta sekä strategisesta viestinnästä. Jäsenten aktiivisuus on myös tärkeää. Ole yhteydessä hallitukseen, yhdessä saamme enemmän aikaan.

  •  Teemme aloitteita ja esityksiä
  •  Annamme lausuntoja
  •  Järjestämme neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia sekä keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia
  • Osallistumme yksinasuvien kannalta merkittäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin
  • Toimimme yhteistyössä toimintamme kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. 
    Lue lisää: Vaikuttamistoiminta
  • Edistämme jäsenten keskinäistä verkostoitumista.

Teemme myös käytännönläheistä yhteisötyötä yksinasuvien keskuudessa. Naapurilähiö-hankkeessa rakennamme toimivaa, yksinasuvia hyödyttävää naapuriavun mallia, jota koordinoidaan vapaaehtoisten, koulutettujen yhteisökoordinaattorien avulla. Hanketta voi seurata Naapurilähiö-hankesivun kautta tai Naapurilähiö-hanke -Facebookissa.

 

Jäsenyys



Liittymällä jäseneksi

- autat yhdistyksemme työtä yksinasuvien asioiden ajamisessa

- saat jäsenkirjeet ja aluetoiminnan uutiskirjeet

- pääset halutessasi mukaan vertaistukitoimintaan, osallistumaan jäsenille tarkoitettuihin keskusteluihin
  ja muuhun toimintaan

- saat muita mahdollisia jäsenetuja

Jäsenmaksu on vuonna 2018 20 € työllisiltä ja 10 € ei-työllisiltä. Käsittelemme hakemuksen noin viikon sisällä sen saapumisesta ja lähetämme jäsenmaksulaskun ilmoittamaasi sähköposti- tai maapostiosoitteeseen. Hakulomake.

 

                 OLEMME KIINNOSTUNEITA YKSINASUMISEN   SEURAUKSISTA, EMME NIINKÄÄN SYISTÄ.

Yksinasuvat ry ei ole pääsääntöisesti kiinnostunut puimaan yksinasumisen syitä. Yksinasuminen on kasvava trendi. Siitä huolimatta se tuskin on ensisijainen elämäntapavalinta yksinasuvien enemmistön kohdalla. Osalla meistä yksinasuminen voi olla seurausta aktiivisesta valinnasta, toisilla passiivisesta ajautumisesta. Tyypillinen tilanne parittomuuteen ajautumisesta lienee  erotilanne varsinkin keski-iässä, jolloin etenkin naisten kohdalla yksineläminen jää usein pysyväksi olotilaksi. Parin löytämisen esteitä maassamme riittää.  Tilastokeskuksen tilastojen perusteella tiedämme, kuinka yksinasuvien miesten ja naisten ikäjakaumat ovat varsin erilaiset. Parittomuuden syinä voivat olla myös henkilökohtaiset fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet. Yksinasuvien keskuudessa saattaa olla suhteellisen paljon myös erityisherkkiä henkilöitä, joille yksinasuminen on luonteva tapa elää. Ikääntyneiden yksinasuvien kohdalla myös leskeytyminen aiheuttaa ennen pitkää yksinasumista.

Yksinasumisen syitä on varmasti monia, eikä niistä tarvitse avautua sen enempää kuin avioliittoutumisestaan, seksuaalisuudestaan tai vaikkapa lapsettomuudestaan. Onpa kyseessä aktiivinen valinta tai passiivinen ajautuminen, mitkään edellä mainituista syistä eivät oikeuta yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtelemaan yksinasuvaa eriarvoisesti pariskunnan puoliskoon verrattuna. Yksinasuvat ry haluaa kiinnittää huomiota nimenomaan yksinasumisesta aiheutuviin seurauksiin. Etenkin köyhtymisen kierre ja syrjäytyminen ovat vakavia seurauksia, kun yhden aikuisen talouksia ei huomioida yhteiskunnassa - ei markkinoilla tai poliittisessa päätöksenteossa. Tämä on asia, minkä vuoksi Yksinasuvat ry on olemassa.

Yksinasuvia on Suomessa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan 1 131 424 henkilöä. Asuntokunnista noin 42 % oli yhden hengen asuntokuntia. Yksinasuvien taloudellinen asema ei ole kuitenkaan yhdenvertainen suhteessa pariskunnissa eläviin. Miksi näin on? Yhteiskunnassamme harjoitetaan edelleen yksipuolista, ydinperheajatteluun perustuvaa yhteiskuntapolitiikkaa ja toimintakulttuuria. Yhteiskuntaa rakennetaan edelleen valtaosin kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn mukaisesti, vaikka yksinasuvia on asuntokunnista lähes puolet - ja suurimmissa kaupungeissa jo yli puolet.


Emme vastusta perheitä, päinvastoin. Yksinasuvat ry:n jäsenistä lähes puolet on elänyt perhe-elämää myös aikuisena. Jokaisen kohdalle voi osua yksinasumista, joko koko aikuisiän tai ajoittain. On tavallista, että yksinasuminen pitenee ja jää jopa pysyväksi asumisen muodoksi ikääntymisen myötä. Yksinasuvat ry fokusoi toimintansa tähän saumaan, onpa se sitten pitkä tai lyhyt.

Mielestämme yksinasumisen ja -elämisen kalleus suhteessa pariskuntiin on epäreilua. Yksinasuva kantaa asumisesta ja elinkustannuksista aiheutuvat kulut ilman mahdollisuuksia jakaa niitä toisen tulontuojan kanssa. Yksiön neliöhinta on noin kolmannes korkeampi kuin kolmioiden tai suurempien asuntojen neliöhinta. Pienten asuntojen vuokrat ovat suhteessa kalliimmat. Markkinataloudessa kuluttajapalvelut ja -tuotteet hinnoitellaan ns. määräalennuksella. Näistä ja monesta muusta syystä johtuen yksinasuvan syrjäytymisen riski kasvaa. Taloudellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen voivat muodostaa negatiivisen kehän.

Tutustu muihin faktoihin Tutkittua tietoa -sivulla. 


Yksinasuva kokee perhekeskeisessä yhteiskunnassa usein jäävänsä yksin haasteineen.Yksinasuvat ry valvoo yksinasuvien etua. Yhdistys on perustettu vuonna 2009 edistämään yksinelävän ja -asuvan henkilön tasavertaisuutta suhteessa muihin perhekuntiin. Inhimillisten ja tasavertaisten elämän edellytysten varmistaminen yksinasuvalle on keskeisin tehtävämme. 

Yhdistyksen tehtävä:

  • Seuraamme yksinasuvien aseman kehitystä.
  • Estämme ja ehkäisemme sosiaalisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä aiheutuvia haittoja.
  • Edistämme yksinasuvien perusturvallisuutta, keskinäistä yhteistoimintaa ja kannustamme omaehtoiseen kansalaistoimintaan.
  • Vaikutamme yksinasuvien taloudelliseen, sosiaaliseen, terveydelliseen ja oikeudelliseen asemaan