YHDISTYKSEN TEHTÄVÄ

Miten toimimme käytännössä?

Yhdistystyö tehdään pääosin vapaaehtoispohjalta.

  •  Teemme aloitteita ja esityksiä
  •  Annamme lausuntoja
  •  Järjestämme neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia sekä keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia
  • Osallistumme yksinasuvien kannalta merkittäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin
  • Toimimme yhteistyössä toimintamme kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa

Teemme käytännönläheistä yhteisötyötä yksinasuvien keskuudessa. Naapurilähiö-hankkeessa rakennamme toimivaa, yksinasuvia hyödyttävää naapuriavun mallia, jota koordinoidaan vapaaehtoisten, koulutettujen yhteisökoordinaattorien avulla. Hanketta voi seurata Naapurilähiö-hankesivun kautta tai Naapurilähiö-hanke -Facebookissa.

Jäsenyys


Liittymällä jäseneksi:

- autat yhdistyksemme työtä yksinasuvien asioiden ajamisessa

- pääset halutessasi mukaan vertaistukitoimintaan, osallistumaan jäsenille tarkoitettuihin keskusteluihin
  ja muuhun toimintaan

- saat muita mahdollisia jäsenetuja

Vuoden 2020 jäsenmaksu päätettiin  27.6.2020 pidetyssä vuosikokouksessa. Jäsenmaksu on työssäkäyviltä 20 €, eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta 10 €. Saapuneet hakemukset käsitellään hakemusta seuraavassa yhdistyksen hallituksen kokouksessa, minkä jälkeen lähetämme jäsenmaksulaskun ilmoittamaasi sähköposti- tai maapostiosoitteeseen. 

Liittymislomakkeen löydät Yhteystiedot-sivulta: 

https://www.yksinasuvat.fi/yhteystiedot/

 

                 

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää yksinasuvien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Päätarkoituksena on yksinasuvien inhimillisen ja tasavertaisen elämän toteutuminen yhteiskunnassa. Erityisesti yhdistys pyrkii estämään ja ehkäisemään sosiaalisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä aiheutuvia haittoja. Yhdistys edistää yksinasuvien perusturvallisuutta, keskinäistä yhteistoimintaa ja kannustaa omaehtoiseen kansalaistoimintaan.

Vuonna 2019 yksinasuvia oli Suomessa 1 221 456​ henkilöä ja asuntokunnista lähes 45 % oli yhden hengen asuntokuntia (Tilastokeskus, 2019) . Suurista luvuista huolimatta yksinasuvien taloudellinen asema ei ole yhdenvertainen suhteessa parisuhteessa eläviin. Yhteiskuntaa rakennetaan edelleen valtaosin kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn mukaisesti, vaikka yksinasuvia on asuntokunnista lähes puolet - ja suurimmissa kaupungeissa jo yli puolet.


Yksinasuvat ry:n jäsenistä lähes puolet on elänyt perhe-elämää myös aikuisena. Jokaisen kohdalle voi osua yksinasumista, joko koko aikuisiän tai ajoittain. On tavallista, että yksinasuminen pitenee ja jää jopa pysyväksi asumisen muodoksi ikääntymisen myötä. Yksinasuvat ry fokusoi toimintansa tähän saumaan, onpa se sitten pitkä tai lyhyt.

Yksinasuva kantaa asumisesta ja elinkustannuksista aiheutuvat kulut ilman mahdollisuuksia jakaa niitä toisen tulontuojan kanssa. Yksiön neliöhinta on noin kolmannes korkeampi kuin kolmioiden tai suurempien asuntojen neliöhinta. Pienten asuntojen vuokrat ovat suhteessa kalliimmat. Markkinataloudessa kuluttajapalvelut ja -tuotteet hinnoitellaan ns. määräalennuksella. Näistä ja monesta muusta syystä johtuen yksinasuvan syrjäytymisen riski kasvaa. Taloudellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen voivat muodostaa negatiivisen kehän.

Tutustu muihin faktoihin Tutkittua tietoa -sivulla. 


Yksinasuva kokee perhekeskeisessä yhteiskunnassa usein jäävänsä yksin haasteineen.Yksinasuvat ry valvoo yksinasuvien etua. Inhimillisten ja tasavertaisten elämän edellytysten edistäminen yksinasuvalle on keskeisin tehtävämme. 

Yhdistyksen tehtävä:

  • Seuraamme yksinasuvien aseman kehitystä.
  • Edistämme yksinasuvien perusturvallisuutta, keskinäistä yhteistoimintaa ja kannustamme omaehtoiseen kansalaistoimintaan.
  • Tiedotamme yksinasuvien taloudellisesta, sosiaalisesta ja oikeudellisesta asemasta suhteessa muissa perhemuodoissa asuviin aikuisiin.