TUTKITTUA TIETOA

 

Olemme koonneet tälle sivulle yksinasumista koskevia tutkimuksia, artikkeleita ja medialähteitä.

Olettehan yhteydessä yhdistykseen, mikäli tarvitsette tietoa omaan käyttöönne tai haluatte tiedottaa yksinasumisesta tai Yksinasuvat ry:stä omia sidosryhmiänne. Tuotamme tietoa tarpeisiinne mahdollisuuksien mukaan.

Yhteyden saatte sähköpostitse: posti@yksinasuvat.fi tai puhelimitse: 045 805 2324

 

Työttömyys

Työttömyys ja yksinasuminen asuvat kaksi kertaa useammin saman katon alla kuin työttömyys ja kaksinasuminen.

Yksinasuvien työttömyydestä ei ole ollut valmiita tilastoja. Yhdistys pyysi marraskuussa 2015 Tilastokeskuksesta tietoa asiasta. Kaisa-Mari Okkonen koosti työttömyystilaston perhetyypeittäin (taulukko sivun kuvatiedostoissa). Tiesimme, että yksinasuvien työttömyyden täytyy olla suhteellisesti korkeampaa kuin muissa perhetyypeissä, koska heidän köyhyytensä on niin yleistä. Luvut ovat kuitenkin hätkähdyttäviä. Miksi työttömien joukossa on lähes kaksi kertaa enemmän yksinasuvia kuin perheellisiä aikuisia? Onko työmarkkinoilla ikäsyrjinnän lisäksi myös yksinelävien syrjintää? Yksinasuvien osalta tämä merkitsee korkeiden elinkustannusten takia räikeää yhdenvertaisuuden puutetta, joka ajaa yhä useamman yksinasuvan asumistuen ja toimeentulotuen hakijoiksi.

 

Sanni Harju (2015). Yksinasuvien työttömien köyhyys. Kertomuksia osallisuudesta ja osattomuudesta. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön Pro Gradu -tutkielma.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/97255/GRADU-1433248099.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Toimeentulo

Artikkeli Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -julkaisussa 4/2015: "Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien kotitalouksien. Asumisen tuissa ja toimeentulotuessa huomioidaan yksinasuvien heikompi asema korkeampina normeina. Yksinasuvien toimeentuloturvaa ja sen riittävyyttä eri elämäntilanteissa tarkastellaan artikkelissa esimerkkilaskelmien kautta vertaamalla käytettävissä olevia tuloja kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin. Erityisesti yksinasuvien työttömien ja opiskelijoiden perusturvan taso on matala ja riittää kattamaan vain noin kaksi kolmannesta mainitusta viitebudjetista."

Susanna Mukkila, Pasi Moisio ja Jussi Tervola: Perusturvan riittävyys yksinasuvilla (s. 36-41): https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/02/ty42015.pdf

Anita Haataja: "Yksin asuvana EU:ssa - taloudellinen riski vai mahdollisuus?" Kelan tutkimusosaston kirjassa Eurooppalaiset elinolot, toimittanut Mikko Niemelä ja julkaistu 2014. Kirja on luettavissa tässä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45396/Eurooppalaiset_elinolot.pdf?sequence=4
 

Ahti, Miro (2015). Asumistuen tulorajojen vaikutus yksinasuvien verotettaviin tuloihin. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148873/muistiot_43.pdf

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2017). Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017. 

Julkaisussa: Tutkimuksesta tiivisti 31. 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135425/THL_2017_TUTI031_SST4.pdf?sequence=1

 Raportissa tarkastellaan perusturvan tasoa ja köyhyyttä väestöryhmittäin. Raportissa yksinasuvat on eritelty omaksi väestöryhmäkseen, mikä antaa tietoa esimerkiksi yksinasumiseen liittyvistä taloudellisesta riskeistä ja niiden suurusta suhteessa muihin kotitalouksiin.

 

Carlson, Matilda (2010). Tarinoita yksinasuvien naisten köyhyydestä. Koettu köyhyys marginalisaation kautta tulkittuna. Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. 

 

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/81281/gradu04067.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Pro gradu-tutkielma, jossa selvitetään narratiivisen analyysin keinoin yksinasuvien naisten kokemuksia köyhyydestä.

 

"Perheettömät miehet saavat töitä Suomessa huonommin kuin muissa EU-maissa". Perheellisillä suomalaismiehillä ei työnsaannissa ole ongelmia" kerrottiin Yle uutisten nettisivulla 26.6.2007. EU-kommission tilastojen mukaan työllistyivät 25-49 -vuotiaat yksinelävät suomalaiset miehet huonoiten heti bulgaarimiesten jälkeen. Syy tähän ei tiedetä. Tarjolla on vain arvailuja. Perheellisistä miehistä oli töissä vuonna 2007 yli 90 prosenttia.Lue lisää...

Kartoitus yksinelävien hyvinvoinnista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat T. M. Kauppinen, T. Martelin, K. Hannikainen-Ingman ja E. Virtala julkaisivat Yksin asuvien hyvinvointi. Mitä tällä hetkellä tiedetään? Kirja on kooste siitä mitä tiedämme yksinelävistä tällä hetkellä (Työpaperi 27/2014).  Kirja löytyy tästä: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116768/URN_ISBN_978-952-302-266-9.pdf?sequence=1

 

Linnanvirta, Suvi (2014). Yksin asuvien kansaneläkeläismiesten taloudellinen ja sosiaalinen turva. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 130.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135846/Tutkimuksia130.pdf?sequence=4

 

Ahonen, Kati & Bach-Othman, Jarna (2009). Vanhuusköyhyyden jäljillä– kotitalouden rakenteen merkitys sukupuolten välisiin köyhyysriskieroihin kahdeksassa EU-maassa. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:8.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129052/VanhuuskoyhyydenjaljillakotitaloudenrakenteenmerkityssukupuoltenvalisiinkoyhyysriskieroihinkahdeksassaEUmaassa.pdf?sequence=1

 

Hannele, Sauli (2013). Naisten ja miesten tuloerot erilaisissa kotitalouksissa. Teoksessa: Pietiläinen, Marjut (toim.) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus. 

https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytytata_201300_2013_10369_net.pdf#page=155

 

Mitä yksinasuminen tarkoittaa ja millaisia haasteita siihen liittyy?

Väestötieteessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole tarkkaa määritelmää yksinasuvista. Yleisin yksinasuvista käytetty määritelmä on tilastokeskuksen käyttämä yhden hengen asuntokunta.
 

YKSINASUVIEN MÄÄRÄ:   (Tilastokeskus 2019)

  • Yksinasuvien määrä on kasvanut jatkuvasti. Tilastokeskuksen mukaan yksin asuvien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi noin 30 000 hengellä. Pienten asuntokuntien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2019. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä. Yhteensä yksiasuvia oli yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.
  • Kymmenessä vuodessa yksinasujien määrä on vähentynyt ainoastaan 45–54 -vuotiaissa. Sen sijaan kaikissa muissa ikäryhmissä yksinasuminen on lisääntynyt. Erityisesti yli 65-vuotiaden ja alle 30-vuotiaiden yksinasujien määrä on kasvanut.
  • Listätietoja Tilastokeskuksen sivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html


YKSINELÄVIEN IKÄRAKENNE (Tilastokeskus 2019)

  • Yksinasuminen on lisääntynyt suhteellisesti eniten alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 20 prosenttia asui yksin, kun vuonna 2019 yksinasuvien osuus ikäryhmästä oli 27 prosenttia. Asumistuen muutos vuonna 2017 näyttää olevan yhteydessä nuorten yksin asumisen yleistymiseen, alle 30-vuotiaiden yksinasuminen kasvoi erityisesti muutoksen jälkeen.
  • Yksinasuminen on edelleen yleisintä yli 75-vuotiaissa, joista melkein joka toinen asuu yksin. Suhteellisesti iäkkäiden yksinasumisessa ei ole suurta muutosta. Vuonna 2009 iäkkäiden yksinasujien osuus oli 49 prosenttia, kun vuonna 2019 ikäryhmästä 47 prosenttia asui yksin. Etenkin miesten eliniän pitenemisen seurauksena leskeksi jäädään yhä myöhemmin ja tämä vaikuttaa myös yksinasumisen suhteelliseen vähenemiseen ikäluokassa.
  • Katso sivun alhaalta löytyvästä kuvagalleriasta tilastotaulukko: Asuntoväestö ja yksinasuvat iän- ja sukupuolen mukaan 2019.
  • Listätietoja Tilastokeskuksen sivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html

           

Tilastoja ja tietoa yksinasumisesta:

Tilastokeskus 2019: Yksinasuminen yleistynyt etenkin nuorten ja iäkkäiden ikäryhmissä :

http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html

Suomen virallinen tilasto 2018 ) Vuosikatsaus 2017/7: Yksinasuminen vaihtelee iän mukaan:

http://www.stat.fi/til/perh/2017/02/perh_2017_02_2018-12-05_kat_007_fi.html

Talouselämä 2015: Yksin asuminen on tuplaantunut 20 vuodessa:
http://www.talouselama.fi/uutiset/yksin-asuminen-on-tuplaantunut-20-vuodessa-6240759

Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka & Keskinen, Vesa (toim.) (2016). Helsingin kaupungin tietokeskus. Yksin kaupungissa:

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_04_25_yksin_kaupungissa_valiniemilaurson_borg_keskinen.pdf

Kattava tietopaketti, jossa käsitellään yksinasumista sekä yhteiskunnallisella, rakenteellisella, taloudellisella että yksilöllisellä tasolla.

PDF-tiedostoEeva_Raija_ProGradu_Vahva_täytyy_olla_että_pärjää_yksin.pdf (1.0 MB)
Raija Eeva (2014) Pro Gradu -tutkielma yksinasuvista: ”Vahva täytyy olla että pärjää yksin” Diskurssianalyyttinen tutkimus yksinelävistä, heidän taloudellisesta asemastaan ja diskursiivisesta vallasta Taloussanomien nettikeskustelussa.

 

Asuminen

Katri Backman (2015) Yksinasuvien helsinkiläisten asumispreferenssit. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

"Tutkimuksen aiheena on yksinasuvien helsinkiläisten asumispreferenssit. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia yksinasuvien asumispreferenssit ovat, ja poikkeavatko ne jotenkin muiden helsinkiläisten asumispreferensseistä."

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156659/backman_progradu_09162015.pdf?sequence=3&isAllowed=y

 

TUTKIMUSPROJEKTI: "SINKKU - Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa". Tampereen teknillinen yliopisto aloitti syyskuussa 2012 yhteistyössä University of Georgian kanssa Suomen Akatemian rahoittaman SINKKU-projektin. Vastauksia haetaan kysymyksiin "millä tavoin eroavat yhden hengen kotitalouksien asumisen tarpeet perheiden tarpeista?", "sopivatko perheille ja pariskunnille suunnitellut asunnot sinkkutalouksille?" ja "miten demografinen muutos näkyy asuntomarkkinoissa?"

 

Tervo, Anne & Lilius, Johanna. Urbaanien yksinasujien asuintilatoiveita. Yhdyskuntasuunnittelun seura ry.

"Tässä artikkelissa tarkastelemme urbaanien yksinasujien asuintilatarpeita asuinympäristöjen suunnittelun kontekstissa kysymällä, mihin kaupungissa yksin asuvat tarvitsevat tilaa, missä tämä tila sijaitsee ja mikä selittää näitä asuintilatarpeita. Tavoitteenamme on tunnistaa asuintilatarpeiden taustalla olevia perusteluja ja merkityksiä, jotka ovat kaupunkimaisten asuinympäristöjen suunnittelun polttoainetta."

 https://www.yss.fi/journal/urbaanien-yksinasujien-asuintilatoiveita/

PDF-tiedostoraportti sye tkk.pdf (154 kB)
Jutta Järvinen: Näkökulmia suomalaisen yksinasujan asumisen kestävyyteen. 31.12.2015

 

Hyvinvointi ja onnellisuus

Myös Turun yliopistossa todetaan, että yksinasuvat ja yksinhuoltajat voivat huonommin verrattuna muihin. http://blogit.utu.fi/tita/yksin-asuvat-voivat-muita-huonommin

Yksinasuminen masentaa: (HY, THL ja Työterveyslaitos 2012). Laura Pulkki-Råback ja hänen tutkimusryhmänsä havaitsi että yksinasuvilla on 80 prosenttia korkeampi riski sairastua masennukseen verrattuna ihmisiin joiden taloudessa asuu muita ihmisiä. Naisilla työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja puutteet asuinolosuhteissa lisäsivät masennusta. Miehillä sen sijaan sosiaalisten verkostojen puute ja tyytymättömyys työpaikan olosuhteisiin liittyivät masennukseen. Lisäksi miehillä oli lisääntynyttä alkoholinkäyttöä. Näillä syillä selittyi noin puolet masennukseen johtavista tekijöistä. Osa syistä ei saatu selvitettyä, ja siinä on selvä jatkotutkimuksen tarve. Lue lisää... Koko artikkeli on luettavissa BMC Public Health-lehden sivulla:  http://www.biomedcentral.com/1471-2458/12/236 

 

Luokkala, Kirsi, Tamminen, Nina & Solin, Pia (2018). Yksin kotona: Yksinelävien positiivinen mielenterveys ja kokemuksia yhteiskunnallisesta asemasta. Yhteiskuntapolitiikka nro 83 (2018):5-6 s.555-561.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137891/YP1805-6_Luokkalaym.pdf?sequence=1

 

Tutkimusartikkeli yksinasuvien positiivisesta mielenterveydestä ja kokemuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Terämä, Emma, Tiitu, Maija, Paavola, Juho-Matti, Vainio, Arttu, Määttänen, Niku, Miettinen, Anneli, Kontula, Osmo & Hiilamo, Heikki (2011). Yksin osana elinkaarta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 66/2018.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161168

Valtioneuvoston selvitys yksin asumiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä, sekä yksinasuvien elinoloista ja hyvinvoinnista.

 

Tamminen, Nina (2019). Yli miljoona suomalaista asuu yksin – asumisen murroksen vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu vasta vähän. THL-blogi. 

https://blogi.thl.fi/yli-miljoona-suomalaista-asuu-yksin-asumisen-murroksen-vaikutuksia-hyvinvointiin-on-tutkittu-vasta-vahan/

 

Valkeinen, Tuula (2017). Yksin kotona asuvan ikäihmisen pelot ja pelkoja lieventävät tekijät. Opinnäytetyö Seinäjoen Ammattikorkeakoulu. 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/133705/Yksin%20kotona%20asuvan%20ikaihmisen%20pelot%20ja%20pelkoja%20lieventavat%20tekijat.pdf?sequence=1

 

Helkala, Outi (2012). Vanhojen yksinasuvien naisten sopeutuminen toimintakyvyn heikkenemiseen. Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto. 

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/83420/gradu05800.pdf?sequence=1

 

Hyvärinen, Hanna (2019). Onko onnea ilman perhettä ja puolisoa? Tuoreet tutkimukset avartavat perinteistä perhekäsitystä. 

https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/onko-onnea-ilman-perhetta-ja-puolisoa-tuoreet-tutkimukset-avartavat-perinteista

 

Terveys

Vainiomäki, Rebecca (2019).  Yksinäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta : yksinasuvien kuulumisen tunne ja onnellisuus. Sosiologian pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/64729/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201906193315.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tilastollinen kvarianssianalyysia käyttävä tutkimus, jossa tarkastellaan yksinasuvien kuulumisen tunnetta sekä onnellisuutta.

 

"Yksinelävät syöpäpotilaat saavat lievempää hoitoa" kirjoitti ruotsalainen Vårdfokus-lehti 1.6.2012. Tutkijaryhmä Uppsalassa selvitti, mikä vaikuttaa hoitopäätöksiin paksusuoli- ja peräsuolisyöpäpotilaiden kohdalla. Yksinasuvat potilaat saivat harvemmin yhdistelmä-sytostaatti- ja kirurgista hoitoa ja kuolivat neljä kuukautta aikaisemmin kuin kumppanin tai lapsen kanssa asuvat. Syy yksinelävien saamaan lievempään hoitoon oli, että lääkärit pelkäsivät että yksinelävät potilaat saisivat komplikaatioita puuttuvan sosiaalisen tuen takia. Lääkäri Nina Cavalli-Björkman:in väitöskirja Factors influencing selection of treatment for colorectal cancer on luettavissa netissä: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:514850/FULLTEXT01.pdf

Yksin elävillä naisilla ja miehillä on eniten terveysongelmia. Tieto selviää lääketieteen lisensiaatti Kaisla Joutsenniemen Kansanterveyslaitoksella vuonna 2007 tehdystä väitöskirjasta, jossa huomattiin että asumismuoto on vahvasti yhteydessä huonoon terveyteen ja kohonneeseen alkoholin- kulutukseen.  Väitöskirjaa koskeva uutinen: https://www.kaleva.fi/vaitos-avioliitto-terveellisempaa-kuin-yksin-elami/2398498 Väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/20325 

Tamminen N, Kettunen T, Martelin T, Reinikainen J & Solin P (2019) Living alone and positive mental health: a systematic review. Reviews, 8, 134.  

https://systematicreviewsjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13643-019-1057-x

Salonen, Heli (2020). Yksinasumisen ja sosioekonomisen aseman yhteys vältettävissä oleviin sairaalahoitojaksoihin ikääntyneillä. Helsingin yliopisto. 

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/316089/Salonen_Heli_Pro_Gradu_2020.pdf?sequence=3&isAllowed=y

 


 

Yksinasuminen ja Yksinasuvat ry mediassa

Aamulehti 14.5.2020 Mielipidekirjoitus: Yksinasuvat jäävät piiloon koronakriisissä:

https://www.aamulehti.fi/a/263726aa-d55e-4387-b074-3a78ebc76d0b

Kainuun Sanomat 2019. 53-vuotias Malin Lindroth on elänyt 30 vuotta yksin, vaikka olisi halunnut parisuhteen - Hän haluaa vapauttaa nykyajan vanhatpiiat häpeän tunteesta, koska piilotettu elämä on tragedia.

https://www.kainuunsanomat.fi/app/kainuunsanomat/uutiset/?articlepg=164860225

Keskisuomalainen 2019: Joonas Köntän (Kesk.) mielipidekirjoitus "Sinkkujen syrjintä lopetettava!":

https://blogit.ksml.fi/joonas-kontta/sinkkujen-syrjinta-lopetettava/

Kaupunkimedia aamuset 2018: Kuukauden nainen: Yksineläjien puolustaja (haastattelussa Raija Eeva):

https://aamuset.fi/artikkeli/4032888/Kuukauden+nainen+Yksinelajien+puolustaja

Yksinasuva, äänestätkö perheellistä vai yksinasuvaa?  8.4.2017
https://yle.fi/uutiset/3-9550394

Turun Sanomat 2017: Yksinasuvien asiat esille kuntapolitiikassa:

https://www.ts.fi/lukijoilta/3451340/Yksinasuvien+asiat+esille+kuntapolitiikassa

Helsingin sanomat 2017: Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”:

https://www.hs.fi/elama/art-2000005382373.html

YLE 27.8.2014:  Yksinasuva - miten selviät asumiskustannuksista?

https://yle.fi/uutiset/3-7435661

YLEn Aamu 29.11.2018: Yksinasuminen - ongelma vai ei?

https://areena.yle.fi/1-50023137

Olemmeko sinkkuja, vanhoja piikoja vai ihan tavallisia yksinasuvia?
https://www.hs.fi/elama/art-2000005382373.html

Vastine HS 16.4.2016 kirjoitukseen yksinasujista, Jutta Järvinen, pj, Terttu Santamäki, jäsen.
http://www.hs.fi/paivanlehti/21042016/a1461122462970

Puheenjohtaja Pirjo Lehtosen haastattelu 5.10.2015 Yleisradio. 

http://yle.fi/uutiset/joka_neljas_aikuinen_asuu_yksin__kaikissa_yhteyksissa_puhutaan_vain_lapsiperheiden_ongelmista/8354753

Turun sanomat 2014: Turkulainen Raija Eeva palkittiin työstään yksinelävien hyväksi:

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/715367/Turkulainen+Raija+Eeva+palkittiin+tyostaan+yksinelavien+hyvaksi

 

Puuttuuko sivuilta tutkimustietoa? Kerro siitä meille. Tutkimustietopankkimme täydentyy jatkuvasti. Otathan meihin yhteyttä, mikäli tiedät yksinasumista koskevasta tutkimuksesta, artikkelista tai uutisesta, jota ei löydy vielä sivuiltamme.

Yhteystiedot:

sähköposti: posti@yksinasuvat.fi

puhelin: 045-8052324