Tutkittua tietoa

Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selvittää yksinelävien taloudellinen asema yhteiskunnassa.

Lisätietoa: https://www.etla.fi/tutkimushankkeet/yksin-osana-elinkaarta/

Valtakunnallisessa YSI-hankkeessa tutkitaan sekä yksinasuvien yksinäisyyttä että taloutta. 

Välitimme YSI-konsortioon kuuluneen Väestöliiton tutkimuslinkkiä jäsenistöllemme. Tulokset, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset julkaistiin kesällä 2018.

Työttömyys

 

Työttömyys ja yksinasuminen asuvat kaksi kertaa useammin saman katon alla kuin työttömyys ja kaksinasuminen.

Yksinasuvien työttömyydestä ei ole ollut valmiita tilastoja. Yhdistys pyysi marraskuussa 2015 Tilastokeskuksesta tietoa asiasta. Kaisa-Mari Okkonen koosti työttömyystilaston perhetyypeittäin (katso yllä, pdf). Tiesimme, että yksinasuvien työttömyyden täytyy olla suhteellisesti korkeampaa kuin muissa perhetyypeissä, koska heidän köyhyytensä on niin yleistä. Luvut ovat kuitenkin hätkähdyttäviä. Miksi työttömien joukossa on lähes kaksi kertaa enemmän yksinasuvia kuin perheellisiä aikuisia? Onko työmarkkinoilla ikäsyrjinnän lisäksi myös yksinelävien syrjintää? Yksinasuvien osalta tämä merkitsee korkeiden elinkustannusten takia räikeää yhdenvertaisuuden puutetta, joka ajaa yhä useamman yksinasuvan asumistuen ja toimeentulotuen hakijoiksi.

 

Toimeentulo

 

Artikkeli Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -julkaisussa 4/2015: "Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien kotitalouksien. Asumisen tuissa ja toimeentulotuessa huomioidaan yksinasuvien heikompi asema korkeampina normeina. Yksinasuvien toimeentuloturvaa ja sen riittävyyttä eri elämäntilanteissa tarkastellaan artikkelissa esimerkkilaskelmien kautta vertaamalla käytettävissä olevia tuloja kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin. Erityisesti yksinasuvien työttömien ja opiskelijoiden perusturvan taso on matala ja riittää kattamaan vain noin kaksi kolmannesta mainitusta viitebudjetista."  http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty42015/ty42015MukkilaTervolaMoisio.pdf
 

Anita Haataja: "Yksin asuvana EU:ssa - taloudellinen riski vai mahdollisuus?" Kelan tutkimusosaston kirjassa Eurooppalaiset elinolot, toimittanut Mikko Niemelä ja julkaistu 2014. Kirja on luettavissa tässä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45396/Eurooppalaiset_elinolot.pdf?sequence=4

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kirjoitus "Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski". "Yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän. Köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista" kerrotaan THL:n Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen 2010 liittyvässä kirjoituksessa. Kirjoitus voidaan lukea tässä: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/stop-koyhyys/nakokulmia-teemaan/yksinasuvilla-on-korkea-koyhyysriski
 

"Perheettömät miehet saavat töitä Suomessa huonommin kuin muissa EU-maissa"Perheellisillä suomalaismiehillä ei työnsaannissa ole ongelmia" kerrottiin Yle uutisten nettisivulla 26.6.2007. EU-kommission tilastojen mukaan työllistyivät 25-49 -vuotiaat yksinelävät suomalaiset miehet huonoiten heti bulgaarimiesten jälkeen. Syy tähän ei tiedetä. Tarjolla on vain arvailuja. Perheellisistä miehistä oli töissä vuonna 2007 yli 90 prosenttia.Lue lisää...

Kartoitus yksinelävien hyvinvoinnista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat T. M. Kauppinen, T. Martelin, K. Hannikainen-Ingman ja E. Virtala julkaisivat Yksin asuvien hyvinvointi. Mitä tällä hetkellä tiedetään? Kirja on kooste siitä mitä tiedämme yksinelävistä tällä hetkellä (Työpaperi 27/2014).  Kirja löytyy tästä: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116768/URN_ISBN_978-952-302-266-9.pdf?sequence=1

 

 

Ympäristön asenteet

 

Raija Eevan sosiaalityön pro gradu-tutkielma Vahva täytyy olla että pärjää yksin valmistui syyskuussa 2014. Siinä tarkastellaan, miten yksinelävistä ja perheellisistä sekä heidän taloudellisista asioistaan keskustellaan netissä ja ilmeneekö keskustelussa yksineläviä syrjiviä piirteitä. 

Seuraavassa muutamia ajatuksia tutkimuksesta:
Tutkimustulos osoittaa, että parisuhde- ja perhenormilla on vahva asema yhteiskunnassamme. Parisuhdenormi on niin itsestään selvyys, että se on muuttunut tiedostamattomaksi. Me emme edes huomaa saati kyseenalaista, miten nämä perhenormit vaikuttavat yksinelävien elämään. Ajatellaan, että henkilöt, jotka täyttävät tämän parisuhdenormin, ovat ikään kuin oikeutettuja omistamaan enemmän ja saamaan etuoikeutetun aseman yhteiskunnassamme. Myös yksinelävät ovat sisäistäneet parisuhdenormin ihanteekseen. Hekin ylläpitävät tätä parisuhteen ja perheellisyyden arvostusta, mutta ovat samalla myös kriittisiä sitä kohtaan.
Yksineläviin kohdistunut syrjintä tuli tutkimuksessa esiin yksinelävien vähättelynä ja nimittelynä. Tutkituissa keskusteluissa perheelliset osoittivat, että yksinelävät ovat vähempiarvoisia. Myös yksinelävät itse kokivat olevansa yhteiskunnan jäseninä vähempiarvoisia kuin parisuhteessa elävät. Yksin eläminen nähtiin mustavalkoisesti joko huolettomana, valittuna vapautena tai sitten kurjuutena.

Taloudesta keskusteltaessa perheelliset vetosivat hyvän kansalaisen malliin, perustuslakiin ja lapsiin, joilla arvoilla katsoivat olevansa oikeutettuja “perheet ensin” - arvokeskusteluun.

Perheellisten talouteen liittyvät vaikeudet nähtiin yhteiskunnallisina ongelmina, jotka tulee ratkaista yhteiskunnallisin toimenpiteinYksinelävien taloudellisten ongelmien katsottiin olevan henkilökohtaisia, usein jopa itseaiheutettuja ja sellaisina myös yksilöiden itsensä ratkaistavissa.

Yksinelävät osoittivat kyvykkyyttään selvitä taloudellisista haasteista pärjäämisasenteella, joka sisälsi myös vaatimattomuuden hyveen.  Tutkimustulokset osoittivat, että yksinelävillä on yksilöön keskittyvä maailmankuva ja huono yhteenkuuluvuuden tunne omaan ryhmäänsä, ja näillä seikoilla näytti olevan yhteys sekä alisteiseen asemaan että parisuhteen arvostuksen hyväksyttävyyteen.


Oikeesti aikuiset. Puheenvuoroja yksineläjänaisen normaaliudesta, hyväksyttävyydestä ja aikuisuudesta: Arja Mäkisen väitöskirja (Tampereen yliopisto 2008) käsitteli puolisottomien ja lapsettomien naisten kokemuksia ja asemaa yhteiskunnassa. Tutkimus kyseenalaistaa yksineläjänaisiin liitettyjä stereotyyppisiä mielikuvituksia. Väitöskirja löytyy tästä: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67891/978-951-44-7450-7.pdf?sequence=1

Arja Mäkinen on kirjoittanut väitöskirjan pohjalta myös yleistajuisen tietokirjan, jonka nimi on Vanhojapiikoja ja vapaita naisia. Kirja nostaa näkyville yksinelävät naiset, jotka ovat yhteiskunnallisena ryhmänä näkymätön joukko. Lue lisää...

 

Tarvitseeko minua kukaan? Keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössäEija-Maarit Ojala ja Osmo Kontula (Väestöliitto 2002). Lue lisää... "Keski-ikäiset yksineläjät on unohdettu", kirjoitti Kaleva 30.11.2003 Ojalan ja Kontulan tutkimuksesta. "Noin kymmenen prosenttia suomalaisista ei solmi koko elämänsä aikana avo- tai avioliittoa. Näitä koko elämänsä paritta eläviä aikuisia on tällä hetkellä noin 400 000" jatkaa lehti. Lue lisää...

 

Tuula Gordon oli ensimmäinen suomalainen joka kirjoitti yksinelävistä, Hänen kirjansa Single Women: On the Margins? (New Yorkin yliopisto 1994) löytyy tästä: http://www.amazon.ca/Single-Women-Margins-Tuula-Gordon/dp/0814730647

 

 

SUORIA JAKAUMIA

(Väestötieteessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole tarkkaa määritelmää yksinelävistä. Yleisin yksinelävistä käytetty määritelmä on tilastokeskuksen käyttämä yhden hengen asuntokunta.)
 

YKSINELÄVIEN MÄÄRÄ

  • Yksinasuvien määrä on kasvanut jatkuvasti. Suomessa oli vuoden 2014 lopulla yhteensä 2 618 000 asuntokuntaa, joista 1 098 000 eli yli miljoona oli yhden henkilön asuntokuntia. Vuosina 2011-2014 yksinasuvien määrä kasvoi 58 000 asuntokunnalla.
  • Asuntokunnista 42 % oli yhden hengen asuntokuntia vuonna 2014. Kahden hengen asuntokuntia oli 33 % ja asuntokunnista 25 % oli kolmen tai enemmän hengen asuntokuntia. Katso lisää...
  • Yksinasuvia oli aikuisväestöstä, eli 18-vuotta täyttäneistä henkilöistä, vuoden 2014 lopussa 26 %. Tiedot on laskettu ns. asuntoväestöstä (asuntoväestö ei sisällä laitosasukkaita, tilapäisesti ulkomailla olevia tms.).

            (Tilastokeskus 2015)


 

YKSINELÄVIEN IKÄRAKENNE

  • Suurin osa yksinasuvista on 35-64 -vuotiaita. Heidän osuutensa kaikista yksinasuvista oli 41 % vuonna 2012.
  • Yli 65-vuotiaita oli yksinasuvista 38 %.
  • Alle 35-vuotiaiden asuntokuntia oli yksinasuvista 21 %. Alle 35-vuotiaiden osuus kaikista yksinasuvista on pienentyt. Katso lisää...

            (Tilastokeskus 2014)

 

Tilastoja 2015: 
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/149/ 
http://www.talouselama.fi/uutiset/yksin-asuminen-on-tuplaantunut-20-vuodessa-6240759

Väestöennuste perhemuodoittain, Suomi.jpg (91 kB)
Suomen väestöennuste vuoteen 2039: Nico Keilmanin projektio perhetyypeittäin. Lähde: Lassila, Jukka - Valkonen, Tarmo: Vanhalle varaksi, turvaksi tutisevalle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA, s. 23. Helsinki 2010.
PDF-tiedostoraportti sye tkk.pdf (154 kB)
Jutta Järvinen: Näkökulmia suomalaisen yksinasujan asumisen kestävyyteen. 31.12.2015

 

TUTKIMUSTA AIHEPIIREITTÄIN

 

Asuminen

 

Tutkijatohtori Tanja Tyvimaata haastateltiin tammikuussa 2014: http://www.uusimaa.fi/artikkeli/274237-tutkija-miksi-sinkkujen-maaran-kasvu-ei-nay-rakentamisessa

TUTKIMUSPROJEKTI: "SINKKU - Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa". Tampereen teknillinen yliopisto aloitti syyskuussa 2012 yhteistyössä University of Georgian kanssa Suomen Akatemian rahoittaman SINKKU-projektin. Vastauksia haetaan kysymyksiin "millä tavoin eroavat yhden hengen kotitalouksien asumisen tarpeet perheiden tarpeista?", "sopivatko perheille ja pariskunnille suunnitellut asunnot sinkkutalouksille?" ja "miten demografinen muutos näkyy asuntomarkkinoissa?"

 

Hyvinvointi ja onnellisuus

 

Myös Turun yliopistossa todetaan, että yksinasuvat ja yksinhuoltajat voivat huonommin verrattuna muihin. http://blogit.utu.fi/tita/yksin-asuvat-voivat-muita-huonommin

Yksinasuminen masentaa(HY, THL ja Työterveyslaitos 2012). Laura Pulkki-Råback ja hänen tutkimusryhmänsä havaitsi että yksinasuvilla on 80 prosenttia korkeampi riski sairastua masennukseen verrattuna ihmisiin joiden taloudessa asuu muita ihmisiä. Naisilla työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja puutteet asuinolosuhteissa lisäsivät masennusta. Miehillä sen sijaan sosiaalisten verkostojen puute ja tyytymättömyys työpaikan olosuhteisiin liittyivät masennukseen. Lisäksi miehillä oli lisääntynyttä alkoholinkäyttöä. Näillä syillä selittyi noin puolet masennukseen johtavista tekijöistä. Osa syistä ei saatu selvitettyä, ja siinä on selvä jatkotutkimuksen tarve. Lue lisää... Koko artikkeli on luettavissa BMC Public Health-lehden sivulla:  http://www.biomedcentral.com/1471-2458/12/236 

 

Terveys
 

"Yksinelävät syöpäpotilaat saavat lievempää hoitoa" kirjoitti ruotsalainen Vårdfokus-lehti 1.6.2012. Tutkijaryhmä Uppsalassa selvitti, mikä vaikuttaa hoitopäätöksiin paksusuoli- ja peräsuolisyöpäpotilaiden kohdalla. Yksinasuvat potilaat saivat harvemmin yhdistelmä-sytostaatti- ja kirurgista hoitoa ja kuolivat neljä kuukautta aikaisemmin kuin kumppanin tai lapsen kanssa asuvat. Syy yksinelävien saamaan lievempään hoitoon oli, että lääkärit pelkäsivät että yksinelävät potilaat saisivat komplikaatioita puuttuvan sosiaalisen tuen takia. Lue lisää... Lääkäri Nina Cavalli-Björkman:in väitöskirja Factors influencing selection of treatment for colorectal cancer on luettavissa netissä.

Yksin elävillä naisilla ja miehillä on eniten terveysongelmia. Tieto selviää lääketieteen lisensiaatti Kaisla Joutsenniemen Kansanterveyslaitoksella vuonna 2007 tehdystä väitöskirjasta, jossa huomattiin että asumismuoto on vahvasti yhteydessä huonoon terveyteen ja kohonneeseen alkoholin- kulutukseen. Lue lisää...

 

Kansainvälistä tutkimusta yksinelämisestä

 

Kinneret Lahad Tel Avivin ylioistosta on tutkinut varsinkin yksineläviä naisia. Hän on julkaissut useita artikkeleita aiheesta vuosina 2012-2015 ja on julkaisemassa ensimmäinen kirjansa A Table for One: A Critical Reading of Singlehood and Time. Lue lisää Lahadin  julkaisuista yliopiston sivusta: http://telaviv.academia.edu/KinneretLahad

Ai-Ling Lai, Ming Lim ja Matthew Higgins (Leicester yliopisto, Iso-Britannia) tutkivat, käyttäen Julia Kristevan abjekti-käsitettä, miksi liike-elämä edelleen keskittyy vain pariskuntiin ja perheisiin markkinoinnissaan ja myynnissään, vaikka puolet asuntolunnista suurissa kaupungeissa on yhden hengen talouksia, Tutkimustulos julkaistiin Journal of Marketing Management-lehden verkkojulkaisussa 7.8.2015. Lue "The abject single: exploring the gendered experience of singleness in Britain" tässä: http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/0267257X.2015.1073170

Yhden henget taloudet ovat nopeimmin kasvava taloustyyppi Aasiassa. Vuonna 2013 järjestettiin akateeminen konferenssi yksinasuvista Singaporessa, Living Alone: One-person households in Asia, johon osallistui edustajia 15 aasialaisesta maasta. Wei-Jun Jean Yeung ja Adam Ka-Lok Cheung tekivät luennoista kokoelman, joka julkaistiin 3.6.2015. Kaikki 11 artikkelia on luettavissa tässä: http://www.demographic-research.org/special/15/

Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan professori Virpi Timonen tutki iäkkäitä yksineläviä Irlannissa: Timonen, V. and Doyle, M. (2014) "Life-long singlehood: Intersections of the past and the present", Ageing & Society 34(10): 1749-70. Tässä on hänen openpop.org-bloginsa tutkimustuloksista: "Singlehood: The (Surprising) Ways it Still Matters in Old Age"13.1.2015: http://www.openpop.org/?p=969

Andreas Henriksson teki väitöskirjansa  Organising Intimacy - Exploring Heterosexual Singledoms at Swedish Singles Activities (Karlstad, Ruotsi, 2014) yksineläville suunnatusta toiminnasta Ruotsissa. Väitöskirja on luettavissa tässä:http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:747469/FULLTEXT01.pdf

Sosiologit Lynn Jamieson ja Roona Simpson Edinburghin ja Glasgowin yliopistoista tekivät laajan ja perusteellisen tutkielman yksinelämisestä, Living Alone: Globalization, Identity and Belonging (2013). Kirja on ostettavissa muun muassa tästä: http://www.palgrave.com/page/detail/living-alone-lynn-jamieson/?K=9780230271920 Voit myös pyytää omaa kirjastoasi hankkimaan kirjan. Kirja on ensimmäinen laatuaan Euroopassa.

New Yorkin yliopiston sosiologian professori Eric Klinenberg julkaisi kirjan Going Solo: The Extraordinary Rise and Surprising Appeal of Living Alone (2012). Kirja perustuu ensimmäiseen laajaan amerikkalaiseen tutkimukseen yksinelämisen ilmiöstä. Kirja herätti paljon keskustelua ja nosti yksineläminen suuren yleisön tietoisuuteen. Kirja on ostettavissa muun muassa tästä: http://www.amazon.com/Going-Solo-Extraordinary-Surprising-Appeal/dp/0143122770 Voit myös pyytää omaa kirjastoasi hankkimaan kirjan.

Sosiaalipsykologian professori Bella DePaulo (Kalifornian yliopisto, Santa Barbara) julkaisi kirjansa Singled Out: How Singles Are Stereotyped, Stigmatized, and Ignored, and Still Live Happily Ever After  vuonna 2007. DePaulo on tutkinut erityisesti myyttejä ja stereotyyppejä yksinelävistä, asenteita heitä kohtaan ja heihin kohdistuvaa syrjintää, eli singlismiä. Singled Out on ostettavissa muun muassa tästä: http://www.amazon.com/Singled-Out-Singles-Stereotyped-Stigmatized/dp/0312340826 Voit myös pyytää omaa kirjastoasi hankkimaan kirjan. DePaulo on julkaissut useita kirjoja ja artikkeleita aiheesta ja ylläpitää useita blogeja.Tarkempia tietoja löytyy hänen kotisivustaan: http://belladepaulo.com/singles-research-and-writing/