Vaikuttamistoiminta

Yhdistys pyrkii edistämään yksinasuvien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta muun muassa seuraavissa asioissa:

  • asumisessa
  • kuluttajana
  • lainsäädännössä
  • sosiaaliturvassa
  • tutkimuksessa
  • verotuksessa

Välitämme yksinasumista koskevaa tietoa ja kysymyksiä päättäjille, viranomaisille ja yksinasuville itselleen.



Mitä voit itse tehdä?

  • Ota kantaa yllä mainittuihin asioihin.
  • Tee aloite. Välitämme jäsentemme ideoita ja aloitteita muille jäsenille ja niille tahoille, joita aloite koskee.
  • Tule mukaan yhdistyksen vapaaehtoistyöhön.
  • Vaikuta markkinoihin vaatimalla esimerkiksi yhdenvertaisia yksikköhintoja myös pienten määrien ostajalle tai yksinmatkustavalle.
  • Toimi.


Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksestä tulee tehdä kotitalouskohtainen ja luopua henkilöperusteisesta vähennyksestä, joka suosii monen aikuisen kotitalouksia


Suomessa on 1,2 miljoonaa yksinasuvaa. Yksinasuvien kotitalouksia on 45 % kaikista kotitalouksista. Kustannukset arjen perusmenoissa/henkilö ovat yhden hengen talouksissa suuremmat kuin talouksissa, joissa perusmenot voidaan jakaa kahden henkilön tuloilla.

Kotitalousvähennys on yksi monista yhteiskunnassamme olevista yksittäisistä asioista, joilla on vaikutusta väestöryhmien välisiin tulonsiirtoihin. Nykyinen järjestelmä kohtelee epätasa-arvoisesti yksinasuvia. Kun parisuhteessa elävät remontoivat omaa 10 neliön kylpyhuonetta 15 000 eurolla, he ovat tällä hetkellä oikeutettuja maksimissaan 4 500 euron kotitalousvähennykseen. Kun taas yksinasuva remontoi 15 000 eurolla saman kokoista kylpyhuonettaan, hän saa verovähennystä maksimissaan 2 250 euroa. Valtion tuki tekee kylpyhuoneen remontoinnista huomattavasti edullisempaa pariskunnan kotitaloudelle ja on siten suoraa tulonsiirtoa parisuhteessa eläville kotitalouksille.

Yksinasuvista 28 % on pienituloisia. Lapsettomista pareista pienituloisia on 5% (Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 2019). Lisäksi yksinasuvat sijoittuvat huomattavasti pariskuntia useammin alempiin tulonsaajien tuloluokkiin. Onko siis perusteltua, että valtio tukee maksukykyisempiä kahden aikuisen kotitalouksia suuremmalla summalla kuin pienempituloisempia yksinasuvia.

Järjestelmää tulee muuttaa siten, että vähennyksestä tulee kotitalouskohtainen ja vähennystä määrittäisi teetetyn työn tai ostettujen palveluiden kokonaiskustannusten vähennyskatto.

Huomioitava on myös se, että yksinasuvien pienituloisuuden vuoksi, on oletettavaa, että yksinasuvista muita suurempi osa jää valtion verotuksessa verotetun tulonsa vuoksi kokonaan vähennyksen ulkopuolelle tai vähennys leikkautuu siksi, että verotettavaa tuloa on vähennykseen oikeuttavia kustannuksia vähemmän.

Kotitalousvähennys on hyvä asia, mutta valtion ei tulisi kasvattaa päätöksillään väestöryhmittäisiä eroja vaan miettiä yhteiskunnallisesti tasa-arvoisempia ratkaisuja.


Ajankohtaista uutisointia kotitalousvähennyksestä elokuu/2021


"Annika Saarikko: Kotitalousvähennykseen korotus 3 500 euroon hoito- ja hoivatyössä, ei koske remontteja"

https://yle.fi/uutiset/3-12055995

https://palaute.yle.fi/


"Valtiovarainministeri Saarikon kolumni: Kotitalousvähennystä hoivaan, hoitoon ja kodinhoitoon"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtionvarainministeri-saarikon-kolumni-kotitalousvahennysta-hoivaan-hoitoon-ja-kodinhoitoon/

https://www.mtvuutiset.fi/palaute



Ajankohtaista

Olemme lähettäneet sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsti Varhilalle ja Ylelle vaikuttamissähköpostin koskien suunniteltua liikkumisrajoituslainsäädäntöä:

" Kirsti Varhila,

otan yhteyttä, koska olen huolissani yksinasuvien asemasta liikkumisrajoituslainsäädännössä. Parisuhteessa ja perheissä eläville suunniteltu laki säilyttäisi ihmiskontaktit ulkona liikkuessakin. Sen sijaan laki tulisi edellyttämään yksinasuvilta totaalista sosiaalisista kontakteista kieltäytymistä, koska niitä ei ole olemassa kotonakaan. Moni yksinasuva on korona-aikana ylläpitänyt ystävyyssuhteitaan liikkumalla yhdessä ystävänsä kanssa ulkona. Monet yksinasuvat ovat kertoneet, että he ovat olleet arkoja kutsumaan ystäviään pieniin koteihinsa. Sen sijaan he ovat lisänneet ulkoiluja ystäviensä kanssa. Yksinasuvat tarvitsevat muutakin kuin vain puhelin tai some-yhteyksiä. 

Nyt suunniteltu laki tulisi kohtelemaan eriarvoisesti eri väestöryhmiä suhteessa ihmiskontakteihin. Yksinasuvilla on pariskuntia ja perheitä suurempi riski yksinäisyydelle. Yksinasuvien mielenhyvinvointi on ollut suurella koetuksella, kun yksinasuvien luonnolliset tavat arjen sosiaalisille kontakteille ovat korona-aikana estyneet. 

Lain tulisi olla yhdenvertainen kaikille aikuisille tai lakiin tulisi ottaa mukaan näkökulmia, jotka mahdollistaisivat yksinasuville edes yhden sosiaalisen kontaktin ja liikkumisen hänen kanssaan yhdessä ulkona, sillä se saattaa olla ainoa kantava voimavara yksinasuvan arjessa. 

Tällä hetkellä moni yksinasuva käy ulkoiluttamassa yksinasuvaa vanhempaansa, joka ei asu samassa taloudessa tai tapaa seurustelukumppaniaan, joka ei asu samassa taloudessa tai tapaa alaikäistä lastaan, joka asuu toisen vanhemman kanssa tai tapaa jotain ystäväänsä säännöllisesti oman hyvinvointinsa vuoksi. Yksinasuvien sosiaalisista kontakteista tulisi huolehtia. Tai toimia vaihtoehtoisesti niin, että liikkumisrajoitukset vaativat kaikilta aikuisilta yhtä paljon. 

Yksinasuvia on jo 1,2 miljoonaa. 


Raija Eeva

Yksinasuvat ry

puheenjohtaja"